Toimintaohjelma
Valtuuskunnan viisivuotisohjelma 2020–2024
Valtuuskunnan rooli
Valtuuskunta toimii valtiollisella tasolla. Paikallinen ja alueellinen toiminta on ensi sijassa jäsenjärjestöjen tehtävä.
Valtuuskunta käsittelee yleisiä, periaatteellisia kysymyksiä, jotka koskevat suomen kieltä, ruotsinsuomalaisia ja kansallisten vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia Ruotsissa.
Valtuuskunnan tehtävät
Valtuuskunnan päätehtävät ovat vaikuttaminen, edustaminen ja tiedottaminen.
Vaikuttaminen
Vaikuttamiseen kuuluu muun muassa osallistuminen neuvonpitoihin ja vähemmistöpoliittisiin keskusteluihin, ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen tilanteen seuraaminen ja analysoiminen, raporttien ja lähetevastausten laatiminen sekä yhteistyö muiden kansallisten vähemmistöjen kanssa. Vaikuttamiseen kuuluu myös ruotsinsuomalaisten oikeuksien edistäminen aktiivisen lobbauksen kautta, esimerkiksi käymällä jatkuvaa dialogia Euroopan neuvoston tarkkailukomiteoiden ja muiden kansainvälisten etujärjestöjen kanssa
Lisäksi valtuuskunta harjoittaa toimivaa yhteistyötä Euroopan neuvoston alueella muiden vähemmistöjen kanssa ja tekee työtä niin, että vähemmistöjen oikeudet turvataan Ruotsin perustuslaissa (i regeringsformen)
Valtuuskunta valvoo ja vaikuttaa myös, että äidinkieli saadaan mukaan tuntisuunnitelmaan (timplan) ja sitä on vähintään kolme viikkotuntia.
Edustaminen
Valtuuskunta edustaa ruotsinsuomalaisia ja ruotsinsuomalaisia järjestöjä valtakunnallisella tasolla.
Tiedottaminen
Vähemmistöoikeuksien toteutuminen edellyttää, että vähemmistöt tiedostavat ja tuntevat oikeutensa. Valtuuskunnan tehtävänä on täydentää hallituksen ja viranomaisten omaa tiedotustoimintaa, levittää tietoa ruotsinsuomalaisille sekä nostaa vähemmistöasiat esille myös enemmistön keskuudessa ja muiden toimijoiden kanssa.
Erityisen tärkeää on pyrkiä tavoittamaan ruotsinsuomalaiset, jotka ovat järjestöjen/yhteisöjen ulkopuolella.
Valtuuskunnan vähemmistöpoliittiset tavoitteet
Visio:
- Ruotsinsuomalaiset voivat vaikuttaa tehokkaasti omaan tilanteeseensa ja tulevaisuuteensa kaikilla yhteiskunnan alueilla
- Lakimääräisiä vähemmistöoikeuksia kunnioitetaan, ja ne toteutuvat käytännössä
- Suomen kielen asema on vahva, ja kaikilla halukkailla on mahdollisuus oppia ja kehittää suomen kieltä
- Ruotsinsuomalaisten kulttuuriperintö on luonnollinen osa Ruotsin yhteiskuntaa, ja suomalaisuuden pitkä historia Ruotsissa tunnustetaan ja tiedostetaan.
- Ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia on keskustason virastoissa esim. koulu- sosiaali- ja kulttuurialoilla
- Ruotsissa on toimiva kaksikielinen opettajakoulutus
- Suomen kielen kehittäminen taataan kaikissa koulutusvaiheissa
Valtuuskunnan tehtävät 2020–2024
Seuraavan viiden vuoden aikana valtuuskunta panostaa ja pyrkii vaikuttamaan seuraaviin toiminta-alueisiin:
Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön vahvistaminen ja tehostaminen
Valtuuskunnan tulee työssään vaikuttamaan siihen, että seuraavat tavoitteet toteutuvat:
- Ruotsinsuomalaisten yhteiskunnallista osallistumista on tehostettava, jotta lakimääräiset vähemmistöoikeudet toteutuvat myös käytännössä (esim. oikeus suomenkieliseen esikouluun ja vanhustenhuoltoon)
- Kehitettävä työtapoja, joilla voidaan kerätä systemaattisesti tietoa vähemmistöoikeuksien toteutumisesta
- Vaikuttaa eri tavoin, että ruotsinsuomalaisilla on oikeus suomenkieliseen esikouluun, äidinkielen opetukseen ja vanhustenhuoltoon
- Huomioida ja vaikuttaa suomenkielisen median tarjontaan sekä koulutus- ja kulttuuritoimintaan.
Kestävien vähemmistörakenteiden edistäminen ja tukeminen
Valtuuskunnan tulee työssään vaikuttamaan siihen, että seuraavat tavoitteet toteutuvat:
- Siirtyminen projektiajattelusta pysyviin rakenteisiin ja pitkän aikavälin vastuunkantamiseen
- Olemassa olevien ruotsinsuomalaisten instituutioiden ja palvelujen turvaaminen ja uusien kehittäminen, esimerkiksi suomenkielinen mediatarjonta
- Suomen kielen taidon takaaminen eri rakenteissa ja sen pitkäjänteinen suunnittelu. Esimerkiksi sosiaalipalvelulain 5. luvun 6 §:n edellyttämä henkilökunnan tehokas ja määrätietoinen rekrytointi vanhustenhuoltoon; potentiaalisille tai nykyisille suomenpuhujille on taattava mahdollisuus kehittää ja käyttää kieltä työssään.
Nuorten ja nuorten aikuisten osuuden lisääminen vähemmistötyössä
Valtuuskunnan tulee työssään vaikuttamaan siihen, että seuraavat tavoitteet toteutuvat:
- Vähemmistötyön tulee edustaa koko ruotsinsuomalaisuutta ja sen tarpeita. Ruotsissa syntyneiden ruotsinsuomalaisten tarpeita tulee huomioida enemmän kuin aikaisemmin.
Lasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen varmistaminen
Valtuuskunnan tulee työssään vaikuttamaan siihen, että seuraavat tavoitteet toteutuvat:
- Varmistettava lasten oikeus oppia ja kehittää suomen kieltä
- Varmistettava lasten oikeus kehittää vähemmistöidentiteettiään
- Vanhempia on jatkuvasti informoitava lasten kielenkehitykseen ja monikielisyyteen vaikuttavista tekijöistä
- Luotava mahdollisuuksia suomen kielen alkeisopetukseen ja kaksikieliseen opetukseen
- Vähemmistösopimuksen ratifiointitasoa korotettava opetuksen osalta
- Kouluopetus saatava mukaan vähemmistö- ja vähemmistökielilakiin
- Vähemmistöt ja vähemmistöjen oikeudet on turvattava perustuslaissa (i regeringsformen)
Elvytystyön kehittäminen ja tehostaminen
Valtuuskunnan tulee työssään vaikuttamaan siihen, että seuraavat tavoitteet toteutuvat:
- Erilaisten elvytystapojen kehittäminen ja arviointi
- Hyvien esimerkkien kerääminen ja levittäminen
- Myönteiset asenteet suomen kieleen ja ruotsinsuomalaisuuteen
- Toimia aktiivisesti prosessissa, joka koskee Suomen kielen kielikeskuksen/kielikeskuksien perustamista ja sen/niiden kehityksen ja työskentelyn seuraaminen, että organisaatio vastaa ruotsinsuomalaisen väestön tarpeita.
Vähemmistöryhmien välisen yhteistyön kehittäminen
Valtuuskunnan tulee työssään vaikuttaa siihen, että seuraavat tavoitteet toteutuvat:
- Kokemusten vaihto vähemmistöryhmien ja – organisaatioiden kesken; ideoiden kerääminen yhteisiä hankkeita varten
- Strategista vaikuttamistyötä Ruotsissa ja kansainvälisesti
- Elvytyksen tehostaminen yhteisenä tavoitteena.
Seuranta
Seuraa vähemmistöoikeuksien toteutumista muualla Euroopassa.
Viimeistään vuoden 2023 aikana pitää selvittää, kuinka pitkälle on päästy näissä tavoitteissa ja mihin tulee panostaa seuraavalla viisivuotiskaudella.