Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan vuoden 2024 varsinaisen täysistunnon päättämät säännöt

1 § Valtuuskunnan tarkoitus ja toimintatapa

1.1 Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunta – ruotsiksi Sverigefinländarnas Delegation on ruotsinsuomalaisten, kielellisiä, kulttuurillisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia etuja valvova elin. Se toimii ruotsinsuomalaisten yhteydenpitäjänä Ruotsin valtiovaltaan ja viranomaisiin, Euroopan neuvostoon sekä muihin kansallisiin, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin yhteisöihin.

Valtuuskunta valvoo Euroopan neuvoston Vähemmistökieli ‐ ja vähemmistösuoja-sopimusten noudattamista ruotsinsuomalaisten osalta sekä selvityksiä, jotka Ruotsin hallitus tekee Euroopan neuvostolle sopimusten pohjalta. Valtuuskunta seuraa myös Euroopan neuvoston Ruotsin valtiovallalle asettamia sopimusten seurantaa koskevia vaateita.

Valtuuskunta toteuttaa tavoitteitaan sääntöjensä ja Valtuuskunnan täysistunnon ja puheenjohtajiston päätösten pohjalta.

1.2 Valtuuskunta vastaa toiminnan suunnasta ja tavoitteista Valtuuskunnassa tehtyjenpäätösten pohjalta.

1.3 Valtuuskunta päättää taloudestaan.

1.4 Valtuuskunnan toimialueena on Ruotsi.

1.5 Valtuuskunnan kielet ovat suomi ja ruotsi.

1.6 Valtuuskunnan kotipaikka on Tukholma

1.7 Valtuuskunnan säännöt ovat suomeksi ja ne käännetään myös ruotsiksi. Jos sääntöjen välillä on tulkinnallisia eroja ovat suomenkieliset säännöt ensisijaiset.

2 § Päämäärä ja tehtävät

2.1 Valtuuskunnan päämääränä on suomen kielen aseman vahvistaminen ja suomen kielen elvyttäminen ja sen säilymisen turvaaminen Ruotsissa. Päämääriin kuuluu myös suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriperinteeseen pohjautuvan ruotsinsuomalaisen kulttuurin kehittäminen, suomenkielisten laitosten ja palvelujen edellytysten luominen eri yhteiskunta ‐ aloilla sekä tietoisen ja aktiivisen vähemmistöryhmän ylläpitäminen Ruotsissa.

Valtuuskunta painottaa toiminnassaan suomen kielen lisäksi kaksikielisyyden merkitystä.

Valtuuskunnan tavoitteena on tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisääminen ruotsalaisten keskuudessa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kieli ‐ ja kulttuuritavoitteita kohtaan.

Ruotsinsuomalaisuus on osa monikulttuurista Ruotsia. Siksi vuorovaikutus enemmistöyhteiskunnan, muiden kansallisten vähemmistöjen ja Ruotsissa asuvien eri etnisten ryhmien kanssa on osa Valtuuskunnan toimintaa.

Valtuuskunnan tehtävänä on edistää ruotsinsuomalaista kulttuuriautonomiaa ja pitää yhteyttä yhteiskunnan määrärahoja jakaviin ja niistä päättäviin viranomaisiin ja yhteisöihin. Valtuuskunnan tehtävänä on edistää ruotsinsuomalaisten yhteisöjen välistä yhteistyötä.

3 § Koostumus

3.1 Ruotsinsuomalaisten valtakunnalliset järjestöt ja Ruotsin kirkon ruotsinsuomalainen työ saavat Valtuuskunnassa 1 ‐ 499 jäsentä kohden yhden (1) edustajanpaikan ja 500 ‐ 999 jäsentä kohden yhden (1) edustajanpaikan lisää. Tämän lisäksi jokainen alkava tuhatluku oikeuttaa yhteen (1) edustajanpaikkaan, yhteisö saa kuitenkin enintään seitsemän (7) edustajanpaikkaa. Edustajat on valittava yhteisön ylimmässä päättävässä elimessä.

3.2 Muut ruotsinsuomalaiset yhteisöt, laitokset ja verkostot saavat kukin yhden (1) edustajanpaikan:

3.3 Ruotsin Valtiopäivillä edustettuina olevat poliittiset puolueet, ruotsalaiset valtakunnalliset

ja kansainväliset järjestöt/yhteisöt voivat saada tarkkailijan paikan Valtuuskunnan täysistunnossa.

3.4 Kukin Valtuuskunnassa edustettuna oleva yhteisö päättää edustajansa/edustajiensa toimikauden pituudesta itse. Edustajan jättäessä paikkansa kyseinen yhteisö valitsee hänen tilalleen uuden edustajan, joka tulee ilmoittaa täysistunnon sihteeristölle ennen Valtuuskunnan varsinaista istuntoa.

3.5 Valtuuskunta voi hakemuksesta hyväksyä jäseniksi uusia yhteisöjä, laitoksia ja verkostoja, joiden funktio ei ole pelkästään paikallinen tai alueellinen.

3.6 Järjestö, joka ei ole osallistunut kahteen peräkkäiseen täysistuntoon katsotaan eronneeksi Valtuuskunnasta ja sen toiminnasta.

4 § Täysistunto

4.1 Täysistunto

Valtuuskunnan ylin päättävä elin on varsinainen täysistunto, joka kokoontuu kerran vuodessa toukokuun 31. päivään mennessä. Täysistunto on päätösvaltainen, kun yli puolet Valtuuskunnan edustajista on läsnä.

Ylimääräinen Valtuuskunnan istunto on kutsuttava koolle, mikäli puheenjohtajisto niin päättää tai milloin vähintään yksi kolmasosa (1/3) Valtuuskunnan edustajista kirjallisesti vaatii sitä saman asian käsittelemistä varten. Ylimääräinen Valtuuskunnan istunto käsittelee vain niitä asioita, joton mainittu kutsussa.

4.2 Ääni ‐, puhe ‐ ja läsnäolo ‐ oikeus

Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus Valtuuskunnan täysistunnossa määritellään sääntöjen 3. pykälässä.

Puheenjohtajiston jäsen ei saa äänestää Valtuuskunnan edustajana silloin, kun on kysymys vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, eikä osallistua tilintarkastajien valintaan.

Läsnäolijoiden puheoikeudesta päättää Valtuuskunnan täysistunto kulloinkin erikseen

4.3 Päätökset

Päätökset Valtuuskunnan täysistunnossa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänestykset suoritetaan avoimina. Vaalit toimitetaan suljetuin äänestyslipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

4.4 Täysistunnon koollekutsuminen

Kutsu Valtuuskunnan täysistuntoon on lähetettävä Valtuuskunnassa edustettuina oleville yhteisöille viimeistään kolme (3) kuukautta ennen täysistunnon alkua ja ylimääräiseen istuntoon viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen ylimääräisen istunnon alkua. Varsinaisen täysistunnon esityslista, aloitteet ja muut asiakirjat on lähetettävä Valtuuskunnan edustajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen täysistunnon alkua. Ylimääräisen istunnon esityslista ja asiakirjat tulee lähettää Valtuuskunnan edustajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen ylimääräisen istunnon alkua.

4.5 Aloitteet

Valtuuskunnan edustajien tekemät aloitteet on jätettävä puheenjohtajistolle kuusi (6) viikkoa ennen täysistunnon alkua.

4.6 Henkilövaalit
Henkilövalintoja koskevat esitykset on lähetettävä vaalivaliokunnan kokoonkutsujalle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen kokouksen alkua.

Vaalivaliokunta lähettää esityksensä Valtuuskunnan täysistuntoon ilmoittautuneille edustajille viimeistään viikkoa (1) ennen täysistunnon alkua.

4.7 Täysistunnon esityslista

Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa käsitellään seuraavat asiat:

Täysistunnon avaus
Täysistunnon sääntöjenmukaisuus
Edustajavaltuuksien hyväksyminen, puhe-, esitys- ja läsnäolooikeuden myöntäminen
Täysistunnon työjärjestyksen hyväksyminen
Täysistunnon järjestyssäännön hyväksyminen
Täysistunnon järjestäytyminen

6.1.    Puheenjohtaja(t)
6.2.    Sihteeri(t)
6.3.    Kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa
6. 4    Kaksi (2) ääntenlaskijaa
6. 5. Äänioikeutettujen tarkistaminen

Valitaan tarvittavat valiokunnat
Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös
Esitetään tilintarkastajien lausunto
Käsitellään puheenjohtajiston jättämä edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä.
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja yli-/alijäämän siirtämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä puheenjohtajistolle.
Käsitellään puheenjohtajiston esittämät asiat-
Käsitellään Valtuuskunnan edustajien jättämät aloitteet
Käsitellään mahdolliset sääntömuutosasiat
Päätetään tulevasta toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta
Päätetään puheenjohtajiston vuosi- ja kokouspalkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta.
Valitaan sääntöjen määräämällä tavalla
- Valtuuskunnan puheenjohtaja
- Valtuuskunnan varapuheenjohtaja
- Puheenjohtajiston muut jäsenet
- Puheenjohtajiston varajäsenet
Valitaan, sääntöjen määräämällä tavalla, kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet
Vahvistetaan valtuuskunnan nimenkirjoittajat
Jäsenyyshakemukset
Valitaan vaalivaliokunta valmistelemaan seuraavan täysistunnon henkilövalintoja ja nimetään vaalivaliokunnan kokoonkutsuja
Täysistunnon päättäminen

5 § Puheenjohtajisto

5.1 Puheenjohtajistoon kuuluvat Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kolme (3) varsinaista ja yksi (1) varajäsen.

5.2 Puheenjohtajisto valitaan vuosittain Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa. Puheenjohtajiston kausi on varsinaisille jäsenille kaksi (2) vuotta ja varajäsenelle yksi (1) vuosi.

5.3 Puheenjohtajiston tehtävänä on

– vastata Valtuuskunnan juoksevasta toiminnasta ja taloudesta

– tarvittaessa palkata henkilökuntaa ja asiantuntijoita talousarvion puitteissa

– valmistella Valtuuskunnan täysistunnot

– tehdä vuosittain esitys seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi

– tehdä vuosittain esitys edellisen vuoden toimintakertomukseksi. Toimintakertomuksen tulee

sisältää tilinpäätös, tilintarkastajien siitä antama lausunto ja esitys vastuuvapauden

myöntämisestä tilivelvollisille

– edustaa Valtuuskuntaa täysistuntojen välisenä aikana.

5.4 Puheenjohtajisto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme puheenjohtajiston jäsentä. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Varajäsenellä on aina läsnäolo-oikeus, mutta ei päätösoikeutta, jos puheenjohtajisto on täysimääräinen.

5.5 Jos puheenjohtajiston jäsen siirtyy järjestön työntekijäksi, hänen tulee jättää paikkansa puheenjohtajistossa.

6 § Tilintarkistajat

Valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Yhden varsinaisen ja yhden varatilintarkastajan on oltava auktorisoituja/hyväksyttyjä tilintarkastajia.

7 § Valtuuskunnan nimenkirjoittajat, toiminta ‐ ja tilivuosi

7.1 Valtuuskunnan nimen kirjoittavat Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puheenjohtajiston nimeämä henkilö aina kaksi yhdessä.

7.2 Valtuuskunnan toiminta ‐ ja tilivuosi on kalenterivuosi.

8 § Sääntöjen muuttaminen

8.1 Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) Valtuuskunnan edustajista sitä kannattaa. Sääntöjen muuttaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että siitä on sääntöjenmukaisessa kokouskutsussa erikseen mainittu. Sääntöjenmuutosasia otetaan käsiteltäväksi, mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Valtuuskunnan edustajista sitä aloitteessa vaatii.

9 § Valtuuskunnan purkaminen

9.1 Valtuuskunnan purkamiseen vaaditaan neljä viidesosaa (4/5) Valtuuskunnan varsinaisessa istunnossa ja aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua sen jälkeen pidettävässä Valtuuskunnan ylimääräisessä istunnossa annettavista äänistä. Valtuuskunnan purkaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että siitä on sääntöjenmukaisessa kokouskutsussa erikseen mainittu.

9.2 Valtuuskunnan purkautuessa sen jäljellä olevat varat luovutetaan Ruotsissa toimiville, Valtuuskunnan päämääriä toteuttaville yhteisöille.

Täysistunto 27.-28. huhtikuuta 2024