Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta järjesti yhteistyössä Suomen Tukholman-suurlähetystön kanssa seminaarin suurlähetystössä 8.10.2024. Seminaarin teemana oli kansallisen vähemmistökielen suomen elvyttämisen ja säilyttämisen mahdollisuudet Ruotsissa.
Seminaarin avasi valtuuskunnan puheenjohtaja Markus Marttila, joka kertoi suru-uutisen, kaksi ruotsalaissuomalaisen vähemmistötyön merkittävää henkilöä ovat jättäneet meidät. Helena Kivisaari joka on pääasiassa toiminut vanhusasioiden parissa ja Paula Ehrnebo, filosofian tohtori ja kielensäilyttämisen uranuurtaja. Seminaari alkoi siis minuutin hiljaisuudella.
Suomen suurlähettiläs Maimo Henriksson toivotti vieraat tervetulleiksi suurlähetystöön ja kertoi heidän työstään. Hän korosti seminaarin tärkeyttä ja toivoi sen jatkuvan myös tulevina vuosina.
Ruotsin radion toimittajat Kaisa Vuonokari ja Eric Weber kertoivat selvityksestään kuntien velvollisuudesta tiedottaa selkeästi oikeudesta saada esikoulu toimintaa suomen kielellä.
52 prosentilla kunnista ei ollut lainkaan tai ei riittävästi tiedottanut tästä, vaikka vähemmistölaki edellyttää suomen kielen elvyttämistä. Monet haastatelluista henkilöistä näissä kunnissa, joissa ei tiedotettu selkeästi, olivat täysin tietämättömiä oikeuksistaan, ja jos he olisivat tienneet niistä, he olisivat tietysti hakeneet paikkaa suomenkielisestä esikoulusta.
Tehokkuustarkastajat Matilda Loborg ja Elina Ekberg Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirastosta (Riksrevisionen) kertoivat meneillään olevasta tarkastuksestaan, joka koskee valtion kansallisten vähemmistökielten edistämistä. Katsauksen ja alustavien kysymysten painopisteitä ovat koulutus, kielikeskukset, kielten säilyttäminen ja se, miten hallituksen toimet voivat auttaa pitämään kansalliset vähemmistökielet elossa. Viisi kysymystä, joihin keskitytään, ovat:
- Toimiiko Kouluvirasto tehokkaasti varmistaakseen, että yhä useammat oppilaat saavat opetusta kansallisella vähemmistökielellään?
- Tekevätkö vastuussa olevat oppilaitokset ja Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto (UHR) tehokkaasti työtä varmistaakseen, että yhä useammat ihmiset opiskelevat vähemmistökieliä yliopistotasolla, keskittyen kouluttamaan enemmän vähemmistökielten opettajia?
- Suorittavatko Kielen ja kansanperinteen instituutti (Isof) ja Saamelaiskäräjät kielensäilyttämis- ja elvyttämistehtävänsä tehokkaasti?
- Tekevätkö Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät tehokasta työtä tukeakseen, seuratakseen ja koordinoidakseen vähemmistökielisten kuntien ja vastuuviranomaisten työtä?
- Ohjaako hallitus toimintaa tehokkaasti?
Tehokkuustarkastajat ottavat mielellään tietoa ja kommentteja kentältä. Raportin oletettu julkaisu on kesäkuussa 2025, mitä kaikki läsnäolijat ja todennäköisesti monet muut odottavat jännityksellä ja mielenkiinnolla.
Tämän jälkeen valtuuskunnan puheenjohtaja Markus Marttila kertoi valtuuskunnan työstä 22. ruotsalaissuomalaisen jäsenjärjestönsä katto-organisaationa. Hän kertoi muun muassa valtuuskunnan työstä ruotsalaissuomalaisen totuuskomision rahoituksen anomuksesta valtiolta sekä valtuuskunnan järjestämästä opinnäytetyökilpailusta korkeakouluopiskelijoille. Hän ilmaisi myös huolensa hallituksen harjoittamasta vähemmistöpolitiikasta, joka hänen mielestään polkee paikallaan tai on jopa joiltakin osin menossa taaksepäin.
Uusi Teatteri esitti kulttuuriohjelmalla, joka koostui lyhkäisestä mutta hauskasta näytteestä heidän tulevasta esityksestä Jorma Heart, Jorma soul.
Seminaariin osallistui noin 40 henkilöä, jotka työskentelivät pääasiassa ruotsinsuomalaisten kansallista vähemmistöä koskevien asioiden parissa maan eri kunnissa. Paikalla oli myös edustajia ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan jäsenjärjestöistä eli eri ruotsalaissuomalaisista yhdistyksistä. Kaikki ilmaisivat huolensa siihen, että kansallisia vähemmistöjä ja niiden oikeuksia koskeva työ, erityisesti koulutuksen alalla, on riittämätöntä ja että se on pysähtynyt sen sijaan, että olisi edistytty.
Ohjelman kohokohta oli valtuuskunnan vähemmistökielipalkinnon Markku Peuran muistoksi 2024 luovuttaminen. Tämän vuoden palkinnon saaja on Lennart Rohdin, yksi Ruotsin vähemmistö- ja vähemmistökielipolitiikan pääarkkitehdeistä. Kiitospuheessaan, mutta myös paneelikeskustelussa, johon hän osallistui, hän puhui vähemmistöpolitiikan hälyttävästä tilanteesta.
Lennart Rohdinin lisäksi paneelikeskusteluun osallistuivat Karlskogan kunnan vähemmistöstrategi Anne Ågren ja valtuuskunnan puheenjohtaja Markus Marttila. Keskustelua johti valtuuskunnan hallituksen jäsen Anders Eriksson. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tilanne näyttää synkältä hallituksen vähemmistöpolitiikassa, jossa valtiontukia vähennetään ja jossa on havaittavissa selvästi piittaamaton asenne kansallisten vähemmistöjen työhön. Kaikki kaipasivat pitkäaikaisia toimenpiteitä sekä niihin valtion pysyvä rahoitus. Kielten elvyttäminen on aloitettava voimakeinoin, ennen kuin on liian myöhäistä ja vähemmistökielet kuolevat Ruotsista.
– Kaksi vuotta sitten laatimani raportin otsikko oli Onko ruotsalainen koulu vain vähemmistöpoliittinen jarru vai vähemmistöpolitiikan vastustaja? Nyt opetusministerin lausunnon kuultuani olen vakuuttunut siitä, että ruotsalaiset koulut eivät ole vain pahin jarru, vaan myös vähemmistöpolitiikan vastustaja”, sanoi Lennart Rohdin kiitospuheessaan.
Hän näkee surullisena, että työ on pysähtynyt, ja hän kehotti kaikkia kansallisia vähemmistöjä kokoamaan voimat yhteiseen työhön.
Teksti ja kuvat: Tiina Mauritzell